Episode 17
· 11:06
Joskus henkilötunnus pelastaa hengen — ja seuraava kenttä ruudulla vie avun väärään todellisuuteen.
Tässä jaksossa Aino ja Lauri eivät tee helppoa “byrokratia ei ymmärrä elämää” -lukemaa James C. Scottin kirjasta. Se olisi liian siistiä. Oikea jännite on hankalampi: samat rekisterit, kartat, kategoriat ja standardit, jotka tekevät Suomesta toimivan ja reilun, voivat myös alkaa korvata sen todellisuuden, jota niiden piti palvella.
Jaksossa liikutaan päivystyksen lääkelistasta kuusentaimien tilauslomakkeeseen ja marja-aseman digitaaliseen vaakaan. Yhdessä kohdassa kylmä järjestelmä on turva. Toisessa ensimmäinen onnistuminen tekee varoituksesta kuulumattoman. Kolmannessa “paikallinen tapa” ei olekaan lämmin viisaus, vaan valtaa ilman tarkistusta.
Jakson yksi ajatus ei ole karttoja vastaan. Eikä se ole paikallisen tiedon romantisointia. Se on yritys tunnistaa se hetki, jolloin hyvä pelkistys lakkaa kuuntelemasta.
Jos jakso toi mieleen jonkun, joka puolustaa mallia kiivaimmin juuri sen jälkeen kun se kerran toimi, jaa tämä hänelle. Ja jos podcast osuu, tilaa ja jätä arvio — se auttaa muita löytämään mukaan.
Toteutettu tekoälyn avulla.
Listen to Se yksi ajatus using one of many popular podcasting apps or directories.